Astrologia - puolesta ja vastaan


MUUTAMIA YLEISIMPIÄ VÄITTEITÄ ASTROLOGIASTA

Väite 1: Asiantuntemattomuus eläinradan suhteen

Väitteissä tuotiin esiin, että prekessiosta johtuen kevätpäiväntasauspiste on siirtynyt suhteessa tähdistöihin noin merkin verran (noin 25 astetta) ja täten koko systeemi on ikään kuin väärin asetettu. Samoin tuotiin esiin, että eläinradassa on 13 tähdistöä ja viitattiin siihen, että astrologia johtaa harhaan puhumalla 12:sta tähtimerkistä. Mukana pitäisi olla myös Käärmeenkantaja eli Ophiuchus. Astrologit eivät ota huomioon tätä siirtymää eivätkä myöskään Käärmeenkantajaa.

Kommentti: Kyseessä on kaksi eri ajatusta, jotka ovat väitteissä sekoittuneet keskenään. Astronomiassa käytetään tähdistöihin sidottua eläinrataa ja puhutaan sideerisestä eläinradasta, kun taas astrologiassa käytetään vuodenaikoihin sidottua eläinrataa ja puhutaan trooppisesta eläinradasta. Astrologia laskee eläinradan alkamispisteeksi sen hetken, kun päivä ja yö ovat yhtä pitkiä eli kevätpäiväntasauksen, joka on joka vuosi noin 23.3. Tästä alkaa Oinaan merkki, joka on eri kuin Oinaan tähdistö. Tähdistöt ovat kukin eri suuruisia ja varsin hankalasti määriteltäviä alueita avaruudessa, kun taas merkit ovat kukin 30:n asteen kokoisia viipaleita ympyrässä. Sekaannusta aiheuttaa se, että merkkejä nimitetään samoiksi kuin tähdistöjä.

Astrologia perustuu auringon ja maan väliseen suhteeseen, eikä tähdistöillä ole siinä sijaa kuin niminä. Tärkeitä etappeja ovat kevätpäiväntasaus, kesäpäivän seisaus, syyspäivän tasaus ja talvipäivän seisaus, jotka jakavat taivaankannen/vuoden aluksi neljään yhtä suureen, 90:n asteen osaan. Nämä sektorit jaetaan vielä kukin kolmeen 30:n asteen viipaleeseen, joita kutsutaan merkeiksi: Oinas, Härkä, Kaksonen jne. Tähän ei myöskään mahdu mukaan Skorpionin ja Jousimiehen välissä oleva Käärmeenkantaja, joka on otettu vuonna 1928 kansainvälisellä sopimuksella osaksi tähdistöjä.



Väite 2: Tutkimustulokset eivät tue astrologiaa

Aineistossa esitettiin, että "kaikki tieteelliset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että astrologia on roskaa" (Suomen Kuvalehti 8/00).

Kommentti: Väite on aika uhkarohkea. Nyt siis yksikin astrologiaa tukeva tutkimus riittää kumoamaan sen. Mainittakoon esimerkiksi määrällisten tutkimusten puolelta Gunter Sachsin The Astrology File (1997), jossa on tehty tilastollista tutkimusta sadoilla tuhansilla kartoilla ja tutkittu mm. miten eri aurinkomerkit jakautuvat ammatteihin tai mitkä merkit avioituvat ja eroavat todennäköisimmin. Tulokset tukivat astrologisia lähtökohtia.

Lisäksi, tutkimusmenetelmillä tarkoitetaan media-aineistossa yksinomaan määrällisiä ja lähinnä luonnontieteellisiä menetelmiä ottamatta huomioon sitä, että yliopistossa on jo useita vuosia tehty muunlaista tutkimusta toisenlaisella paradigmalla.

Väite 3: Astrologia kertoo ympäripyöreitä yleistyksiä

Astrologinen analyysi on laadittu väitteen mukaan niin yleiseksi, että kuka tahansa löytää siitä itsensä. Tätä kutsutaan Barnum-efektiksi. Barnum-efekti tarkoittaa myös sitä, että kun asiakas tulee astrologiseen analyysiin, hän on valmiina auliisti kuuntelemaan positiivisia asioita itsestään ja on taipuvainen pitämään tällaisia kommentteja totena. (SkepDic.com)

Kommentti: Mutta entä jos analyysin kohde on jo kuollut? Miten Barnum-efekti toimii silloin, kun analyysia verrataan esimerkiksi elämäkertaan tai aikalaisten kertomuksiin?


Väite 4: Pluto esimerkkinä keksityn tulkinnan rakentamisesta

Väitteessä esitettiin, että astrologit keksivät esimerkiksi Plutolle oman symboliikan tuulesta temmattuna.

Kommentti: Astrologit eivät kuitenkaan toimineet näin, vaan esimerkiksi juuri Pluton tapauksessa astrologit havainnoivat ympäristön kollektiivista psykologista tunnelmaa sekä katsoivat, miten analyysit jo tehdyistä ihmisistä saivat lisävalaistusta ja tarkennusta uuden planeetan myötä. Vasta näistä tehtiin päätelmiä Pluton teemasta.

Samoin esimerkiksi Uranuksen löytyminen (1781) resonoi sen hetken kollektiivisen psykologisen ilmaston kanssa: sekä USA:ssa (1776) että Ranskassa (1789) tehtiin vallankumous, Mary Wollstonecraft (Vindication of the Rights of Women 1792) toi ensimmäisenä esiin naisten tasa-arvon idean tai Neptunuksen löytyminen (1846) mm. spiritismin nousun ja teosofian synnyn kanssa, samoin tuohon aikaan otettiin narkoosi käyttöön leikkauksissa. Kyse on siis erilaisten merkitysten yhdistämisestä, ei niinkään merkitysten keksimisestä.

Väite 5: Astrologiassa kyse on fyysisistä vaikutuksista, joita ei ole

Tämä väite tulee esiin usein myös muissa keskusteluissa. Väitteessä tuodaan esiin, että astrologien ajattelumallissa aurinko, kuu ja planeetat vaikuttavat jollain aineellisella tavalla ihmiseen, joka sitten resonoi kartan näyttämällä tavalla.

Kommentti: Aurinko kyllä ruskettaa ja sitä tarvitaan fotosynteesissä sekä kuu vaikuttaa vuorovesiin ja kuukautiskiertoon, mutta tällainen tuskin on astrologiaa. Vaikutukseen perustuvat olettamukset eivät ainakaan tässä vaiheessa vielä ole mielestäni paras mahdollinen tapa ymmärtää astrologiaa (astrologiassa on myös muunlaisia näkemyksiä aiheesta, ks. esim. Seymour 1988).


Väite 6: Astrologia on yhtä keinotekoinen oppi kuin sporalogia

Sporalogia on skeptikko Nils Mustelinin kehittämä termi ja keinotekoinen oppi kuvaamaan astrologiaa ja sen toimimattomuutta. Sporalogiassa ajatellaan, että raitiovaunujen (spårvagn, "spora") - etenkin kolmosen ratikan - reitit vaikuttavat ihmisten luonteisiin. (Mustelin 1991.)

Kommentti: Taustalla on mm. oletus, että astrologit ajattelevat planeettojen sekä auringon ja kuun vaikuttavan ihmisten luonteisiin. Sporalogia on oivallinen keksintö ja hauska demonstraatio, sillä mikäli hyväksytään fyysinen vaikuttaminen peruslähtökohdaksi, korrelaatiota luonteiden ja raitiovaunujen välille voi syntyäkin, mikäli nämä raitiovaunut kulkevat samoja reittejä seuraavat muutama tuhat vuotta. Mutta kun kolmosen ratikat tällä hetkellä ovat kiertäneet Helsingin katuja vasta noin viidenkymmenen vuoden ajan (hevosraitiovaunuliikenne aloitettiin Helsingissä vuonna 1890, sähköraitiovaunuliikenne vuonna 1900 ja kolmosen ratikka aloitti liikennöinnin vuonna 1950), niiden ja luonteiden välillä tuskin onkaan mitään yhteyttä. Sporalogista seurantaa kannattaa silti jatkaa. Uusintakatsaus voidaan suorittaa esimerkiksi vuonna 4998.

Astrologi Maarit Laurento, Ultran nettikolumni 4/2001
https://www.ultra-lehti.com/